|
Rypälelajikkeet
Valkoiset rypälelajikkeet
RIESLING
Riesling on
saksalaisten jaloin ja tunnetuin rypälelajike. Riesling on tällä hetkellä
kokemassa renesanssin. Se kilpailee kansainvälisillä markkinoilla
Chardonnayn kanssa parhaasta valkoviinirypäleen tittelistä. Riesling on
tunnettu eleganssistaan, hapokkuudestaan, kompleksisuudestaan ja
pitkäikäisyydestään.
Riesling on vaativa rypälelajike. Se viihtyy parhaiten
pohjoisilla alueilla, sillä viileä ilmasto, pitkä kypsymisaika ja
liuskekivinen maaperä ovat sille ihanteellisimmat kasvuolosuhteet.
Nykyisin sitä viljellään myös muissa maissa, monen mielestä ei kuitenkaan
yhtä hyvällä menestyksellä. Maailman Riesling-viineistä melkein 70%
viljellään edelleen Saksassa.
Riesling on monipuolinen ruokaviini, joka sopii muun
muassa mausteisten ja hapanimelien aasialaisruokien sekä
latinalaisamerikkalaisten ruokalajien yhtä hyvin kuin kalankin seuraksi.
Raikas omena ja kypsä persikka sekä jalohomeen mineraalintäyteinen tai
hunajainen vivahde ovat kaikki Rieslingille ominaisia tunnusmerkkejä.
Hyvän Rieslingin vanhetessa siitä saattaa löytyä petrolia muistuttava
upea, täyteläinen tuoksu, joka asiantuntijoille lupaa suurta nautintoa.
RIVANER
MÜLLER-THURGAUN kuivempi versio, joka sopii myös tätä
paremmin aterioille. Maistuu erinomaiselta yrttipitoisten ruokien,
salaattien ja kasvisruokien kanssa. Viinit ovat kukkaisia, kevyesti
Muscatiin vivahtavia ja miellyttävän lievästi hapokkaita. Nautitaan
nuorena.
SILVANER
Ikivanha
lajike, josta saadaan täyteläisiä, mehukkaita, hedelmäiseen vivahtavia ja
hapokkaita viinejä. Silvaner-viinit sopivat neutraaliutensa ansiosta
korostamaan kalaruokien tai kevyen lihan herkkää makua.
GEWÜRZTRAMINER (Roter
Traminer)
Roter
Traminer, tai paremminkin Gewürztraminerina tunnettu mausteinen Traminer,
on vanha rypälelajike, jota on saanut arvostusta hienoista viineistä ja
korkeasta laadusta, jota se tuottaa. Rypäle on hyvin hallaa sietävä.
Valkoiset pinot-viinit
GRAUBURGUNDER (Pinot Gris)
RULÄNDERIN
notkeampi ja kuivempi versio. Molemmat ovat voimakkaita ja maukkaita,
pyöreän hapokkaita valkoviinejä. Niitä kannattaa kokeilla
voimakasaromisten ruokien (merikalan, lampaan tai riistan) kanssa. Kypsä
ja makea Ruländer sopii voimakkaan makuisen juuston seuraksi.
WEISSBURGUNDER (Pinot Blanc)
Tyylikkäitä,
pirteän hapokkaita, hienon hedelmäisiä valkoviinejä, joiden bukeessa
erottuu ananasta, pähkinää, aprikoosia tai sitrushedelmää. Sopivat
erinomaisesti vähärasvaisen lihan ja meren antimien kanssa.
Barrique-kypsytetyt muunnokset sopivat lampaan tai riistan kanssa.
UUTUUSVALKOVIINIT
Kaksi
menestynyttä risteytystä ovat KERNER, joka on palkittu
Riesling-piirteistään, raikkaasta hapokkuudestaan ja täyteläisestä
hedelmäisyydestään, sekä aavistuksen mausteinen ja pirteän hapokas
SCHEUREBE, jonka bukeessa erottuu mustaherukkaa tai greippiä. Ne sopivat
erinomaisesti aasialaisten ruokien sekä sinihomejuuston kanssa.
Suositut punaviinit
SPÄTBURGUNDER (Pinot Noir)
Saksassa
Spätburgunder on arvostetuin punaviinirypäle. Siita saadaan täyteläisiä,
sametinpehmeitä viinejä, joiden aromi on aavistuksen verran makea ja
hedelmäinen. Sopii erinomaisesti paahtopaistin ja riistan kera.
Spätburgunder Weissherbstiä (rosé) kannattaa kokeilla vähärasvaisen lihan
kanssa.
DORNFELDER
Uusi
lajike, josta saadaan syvän punaisia viinejä. Nuorekkaat, rehevän
marjamaiset viinit tarjotaan jäähdytettyinä, ja ne maistuvat erinomaisilta
vaikkapa piknikviineinä. Täyteläisemmät, tynnyreissä kypsytetyt ja
tanniinisemmat lajikkeet sopivat hienosti tuhdin paistin, riistan ja
voimakkaan makuisten juustojen seuraksi.
PAIKALLISET SUOSITUT REININVIINIT JA SVAABILAISVIINIT
Mutkattomat
ja kevyet punaviinit, esimerkiksi PORTUGIESER (miedosti hapokas) ja
TROLLINGER (kirpeän hapokas) sopivat mainiosti seurustelujuomaksi ja
kevyiden aterioiden (juuston ja leikkeleiden) painikkeiksi. Syvän punaiset
ja täyteläiset LEMBERGER-viinit maistuvat pateen sekä voimakkaan makuisen
lihan ja juuston kanssa.
|
 |

|
Faktaa Rieslingistä!
Tiesitkö, että...
 |
maailman Rieslingeistä
Saksassa niitä viljellään 20 627 hehtaarin alueella.
Vastaavat luvut muissa maissa ovat
|
 |
Saksassa viljeltävistä kaikista
rypäleistä Rieslingin osuus on yli 20 %. |
 |
Mosel-Saar-Ruwer on maailman suurin
Rieslingin viininviljelyalue runsaalla viidellä tuhannella
hehtaarillaan. |
 |
Bremmer Calmont, jossa Mosel-joki tekee
melkein 180 asteisen käännöksen, löytyvät Euroopan jyrkimmät
viinirinteet - sekä jyrkimmät Riesling-viiniköynnösrinteet
maailmassa. |
 |
Rheingaussa on suurin
Riesling-viljelmien tiheys maailmassa verrattuna muihin
viljeltyihin rypäleisiin, eli melkein 80 % alueen viljelmistä
on Rieslingiä.
|
|
|