|
Viinialueet
Saksan viininviljelysten yhteispinta-ala on n. 100.000
hehtaaria. Yli 70% tästä alasta tuottaa valkoviinirypäleitä.
Punaviinirypäleitä tuotetaan melkein 30%. Viiniä viljellään alueella,
joka alkaa Bodenjärvestä etelässä Reinin ja sen sivujokien varsia
seuraten aina Bonnin kaupunkiin lännessä sekä Elben ja
Saale-Unstrut-jokien laaksoihin idässä. Sekä ilmasto että geologiset
olosuhteet vaihtelevat huomattavasti näillä alueilla.
Saksan 13 laatuviinialuetta jakautuvat seuraavasti:
Klikkaa haluamasi alue saadaksesi lisää tietoa

AHR
Matkan arvoinen
Saksan
punaviiniparatiisin viinitarhat reunustavat Bonnin eteläpuolella Reiniin
yhtyvän Ahr-joen laaksoa. Jyrkkien viinirinteiden täyttämät jylhät
maisemat ulottuvat idän basalttikallion korkeuksista länteen Bad
Neuenahr-Ahrweilerin tyylikkääseen kylpylään. Ahr on Saksan pienimpiä
laatuviinialueita, ja ehdottomasti vierailun arvoinen.
Seutu on kaunista ja monet turistit vaeltavatkin 30 km:n pituisen, useita
elämyksiä antavan reitin "Rotweinwanderweg". Ahrin pieni alue
tunnetaan varsinkin heinoista punaviineistään, erityisesti Spätburgunderista
sekä sen varhain kypsyvästä sukulaisesta, harvinaisesta Frühburgunderista.
Lähes kaikki alueen viinit juodaan paikallisesti.
Ylös ^
MOSEL-SAAR-RUWER
Roomalaisten perintö
Vanhan roomalaiskaupungin, Trierin, eteläpuolelta alkaa Mosel-joki
kiemurtelevan kulkunsa dramaattisen jyrkkien, liuskepeitteisten rinteiden
välissä, kunnes joki yhtyy Reiniin Koblenzin kaupungin kohdalla.
Matkallaan joki ohittaa muutamia Saksan kuuluisimmista viinitarhoista.
Mosel ja sen sivuhaarojen, Saarin ja Ruwerin, laaksot ovat Saksan
romanttisinta viininviljelyaluetta. Siellä viiniä on viljelty
roomalaisten ajoilta asti. Viiniköynnökset ja metsät peittävät jyrkkiä
savikivirinteitä. Tämä on erinomaista Riesling-seutua. Viinit ovat
verrattoman hienostuneita, voimakkaan tuoksuisia ja hapokkaita, ja niissä
tuntuu usein mineraalinen vivahde. Viinit ovat usein vihertäviä, hyvin
keveitä ja aistikkaita. Niiden väri on vaalea ja happoisuus raikas.
Luxemburgia vastapäätä, Trieristä kaakkoon sijaitsevien viinitilojen
erikoisuus on Elbling, maukas ja kevyt valko- tai kuohuviini.
Ylös ^
NAHE
Lounais-Saksan jalokivi
Mosel- ja Rein-jokien laaksojen välissä sijaitseva Nahe on saanut nimensä
joesta, joka halkoo metsäistä Hunsrückiä matkallaan kohti Reinin
varrella sijaitsevaa Bingeniä. Omalaatuiset kalliomuodostelmat,
mineraalikertymät ja jalokivet todistavat upeasta geologisesta
moninaisuudesta. Nahen tärkein keskus on Bad Kreuznach, ja sen lähellä
sijaitsee kalliojyrkänne Rotenfels. Nahen alueella sijaitsee monta
upeata, historiallista viinitilaa.
Sama piirre näkyy Nahen laajassa viinivalikoimassa. Notkea, pikantti
Riesling, tuoksuva Rivaner ja voimakas Silvaner ovat jo vanhoja
viiniklassikoita. Valkoisten ja punaisten Pinot-viinien, esimerkiksi Grau-
Weiss- ja Spätburgunderin sekä punaisen Dornfelderin suosio on kasvussa.
Ylös ^
RHEINHESSEN
Tuhat kukkulaa joen mutkassa
"Tuhannen kukkulan maa" sijaitsee Reinin suuressa mutkassa,
jossa joki virtaa Wormsista kohti Mainzia ja edelleen länteen kohti
Bingeniä. Täällä Saksan suurimmalla viinialueella tuotetaan runsaasti
erilaisia viinejä. Innovatiiviset viinimuunnokset, esimerkiksi RS (Rheinhessen
Silvaner) tai Selection Rheinhessen sekä valkoisten ja punaisten
Pinot-viinien kasvava suosio ovat todiste seudun laadukkaasta
viininvalmistuksesta. Klassiset Rivaner-, Silvaner- ja Riesling
-valkoviinit hallitsevat alueen tuotantoa, mutta siellä kasvatetaan myös
aromaattisia muunnoksia, esimerkiksi punaisia Portugieser- ja Dornfelder
-rypäleitä.
Ylös ^
PFALZ
Reheviä mielitekoja
Saksan viinitie kiemurtelee 85 kilometrin matkan Rheinhessenin ja Ranskan
rajalla maalauksellisten kylien ja rehevien viinitarhojen läpi. Viiniköynnökset
kukoistavat Pfalzin lämpimässä, aurinkoisessa ilmastossa ja tuottavat
reheviä, täyteläisiä viinejä. Johtava Riesling-lajike sekä valkoiset
Pinot-viinit Weissburgunder ja Grauburgunder ovat hienoimpia valkoviinejä,
kun taas Spätburgunder, Dornfelder ja harvinainen St. Laurent ovat tärkeimmät
huippulaadukkaat punaviinit. Rivaner ja Portugieser ovat suosittuja
seurusteluviinejä.
Ylös ^
HESSISCHE BERGSSTRASSE
Saksan kevätpuutarha
Roomalaisten vanha kauppareitti strata montana (vuoristotie) kulkee Reinin
suuntaisesti Odenwaldin esivuoriston juurella Frankfurtista etelään.
Alue tunnetaan Saksan kevätpuutarhana, sillä manteli- ja hedelmäpuut
kukkivat siellä varhain. Bergstrassen viehättävässä maisemassa
linnanrauniot häämöttävät rinteillä kasvavien viiniviljelmien ja
hedelmätarhojen yllä. Useimmat tämän pienen seudun viinit tuotetaan
Bensheimissa ja Heppenheimissa. Riesling on hallitseva lajike, joka vie
yli puolet viininviljelyalasta. Seuraavina tulevat Rivaner ja
Grauburgunder (Pinot Gris).
Ylös ^
BADEN
Auringon hyväilemä alue
Reinin
varrella sijaitseva lämmin ja aurinkoinen Baden on Saksan eteläisin
viininviljelyalue. Se ulottuu Bodensee-järvestä Heidelbergiin, ja sen
pituus on noin 400 kilometriä. Badenin alueella on muun muassa
Schwartzwald sekä Kaiserstuhlin, tuliperäiset massiivisten viiniköynnösten
peittämät tasanteet. Baden sijaitsee Ranskan Alsacen sekä Sveitsin
naapureissa, ja sillä on naapureidensa tapaan pitkät viini- ja
ruokaperinteet. Kuivat punaiset ja valkoiset Burgunder-ruokaviinit (Pinot)
ovat olleet jo pitkään suosittuja koko alueella. Rivaner-viinitarhat
ovat myös levinneet laajalle, kun taas muita klassisia valkoviinejä,
esimerkiksi Rieslingiä, Silvaneria ja Gutedeliä, valmistetaan
paikallisemmin.
Ylös ^
SAALE-UNSTRUT
Tuhat vuotta viininviljelyä
Saksan pohjoisimman viinialueen tarhat sijaitsevat suunnilleen Weimarin ja
Leipzigin puolivälissä. Viiniköynnöstä on kasvatettu jo tuhannen
vuoden ajan Saalen ja Unstrutin jokilaaksojen jyrkillä ja tasanteisilla
kalkkikivirinteillä, metsien, poppelilehtojen ja laajojen tasankojen ympäröimässä
herkässä kukkulamaisemassa. Freyburg, Naumburg ja Bad Kösen ovat
suurimmat kaupungit. Tämä pieni viinialue tunnetaan kuivista viineistään,
joiden bukee on herkän mausteinen. Rivaner, Weissburgunder (Pinot Blanc)
ja Silvaner ovat tärkeimmät lajikkeet.
Ylös ^
SACHSEN
Kulttuurin loistoa Elben varrella
Saksan pienin ja itäisin viiniseutu sijaitsee Elben jokilaaksossa. Alueen
suurimmat kaupungit ovat Meissen ja Dresden, jota kutsutaan "Elben
Firenzeksi" kulttuurimiljöönsä ja leudon ilmastonsta ansiosta.
Viiniköynnökset on istutettu useimmiten jyrkille, tasanteisille
graniittirinteille. Saxonilaisviinien valikoima on laaja, mutta tärkeimmät
lajikkeet ovat kuitenkin Rivaner, Riesling ja Weissburgunder (Pinot Blanc).
Ylös ^
FRANKEN
Bocksbeutel-pulloja ja barokkia
Franken, Frankfurtista itään sijaitseva kumpuileva seutu, seurailee
mutkittelevaa Main-jokea. Omalaatuiset viinit ja Würzburgin
barokkirakennukset tekevät seudusta niin taiteen kuin viininkin ystävien
mekan. Franken erottuu muista alueista Bocksbeutelin - litteän, pyöreävatsaisen
pullon - sekä ilmastonsa ja kuivahkojen viiniensä ansiosta. Riesling ei
viihdy erityisen hyvin viileässä ilmastossa eikä alueen maaperätyypeissä,
joten pääasiallisest lajikkeet ovat varhaisempia valkoisia rypäleitä,
esimerkiksi Rivaner ja Bacchus. Alue tunnetaan ennen kaikkea voimakkaista
ja maanläheisistä Silvaner-viineistä. Spätburgunder (Pinot Noir) ja
muualla harvoin viljeltävä Domina ovat pääasialliset punaviinirypäleet.
Ylös ^
WÜRTTEMBERG
Punaviinierikoisuuksien koti
Kumpuileva Württembergin maaseutu sijaitsee Badenin liepeillä
Frankenista etelään. Suurkaupunki Stuttgart ja Heilbronn ovat alueen
viinikeskuksia, mutta useimmat viinitarhat sijaitsevat hajallaan Neckarin
jokilaakson peltojen ja metsien keskellä. Punaviinit ovat hallitsevia. Ne
vaihtelevat kirpeästä ja kevyestä Trollingerista - svaabien
"kansallisjuomasta" - värikkäämpiin, tukevampiin ja täyteläisempiin
viineihin, esimerkiksi Schwarzrieslingiin (Pinot Meunier) ja Lembergeriin.
Riesling on ylivoimaisesti tärkein valkoviinilajike. Toisella sijalla on
Kerner-risteytys, jolla on paljon yhtäläisyyksiä Rieslingin kanssa.
|