Rieslingin syntymäpäivä lähestyy – Riesling-kakkukilpailu on jälleen julistettu avoimeksi!

#OnneaRiesling   #Rieslingbirthday

  • Rieslingin syntymäpäivää juhlitaan jälleen 13.3.2020!
  • Leivo Rieslingille kakku ja osallistu kakkukilpailuun – pääpalkintona 100 euron lahjakortti valitsemaasi ravintolaan

Rieslingin virallinen syntymäpäivä on 13.3.1435 ja juhlistaakseen päivää Saksan Viinitiedotus järjestää jälleen kakkukilpailun. Viime vuonna kakkukilpailuun ilmoitettiin kymmenkunta erittäin kaunista kakkua resepteineen, ja vuoden 2019 satoa voi ihastella osoitteessa https://www.instagram.com/saksanviinit/

Vuoden 2020 kilpailuun voi osallistua 25.2.2020 saakka. Leivo kakku, cup cake tai leivos – minkä parhaaksi näet – sytytä kynttilä ja lähetä kuva kakusta Instaan sekä meille reseptin kera osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Ohjeet ilmoittautumiseen ja kilpailun säännöt löytyvät http://www.saksanviinitiedotus.fi/riesling-kakkukilpailu Inspiraationa toimii viimevuotinen voittaja, keittotaiteilu-blogin Valkoviinikakku.

Saapuneiden kakkukuvien ja reseptien pohjalta tuomaristo valitsee kolme finalistia, joiden joukosta valitaan voittaja. Finalistit julkistetaan torstaina 5.3.2020. Tuomariston jäsen, ruokatoimittaja Tiina Rantanen koeleipoo voittajakakkuehdokkaat. Syntymäpäivää juhlimme voittaneen synttärikakun kera.

riesling synttarit1120x550

Voittaja palkitaan 100 euron lahjakortilla, joka oikeuttaa vierailuun Riesling & Spätburgunder -viikoille 2019 osallistuneeseen, vapaavalintaiseen ravintolaan. Ravintolat löytyvät paikkakunnittain www.rieslingviikot.fi -sivuilta. Toinen ja kolmas palkinto ovat kätevät, rypäleaiheiset olkalaukut.

Saksan Rieslingistä löytyy ensimmäinen virallinen merkintä 13.3.1435

Klaus Kleinfisch, kreivi Johann IV von Katzenelnbogenin sijaishallitsija, osti viiniköynnöksiä istutettaviksi Rüsselsheimiin, (kaupunki, jossa valmistetaan Opel-autoja) Frankfurtin lähellä sijaitsevaan viinitarhaan. 13.3.1435 päivätyssä myyntiasiakirjassa mainitaan sana "Riesling" virallisesti ensimmäistä kertaa.

Toki viittauksia rypäleeseen on varhaisemmastakin, mutta tästä asiakirjasta juontuu Rieslingin syntymäpäiväksi maaliskuun 13. päivä. Alkuperäinen lainaus asiakirjasta kuuluu: "umb seczreben rießlingen in die wingarten" eli kauppa koski kuutta Riesling-viiniköynnöstä viinitarhaan.

Saksan viinit ovat tunnettuja raikkaudestaan ja ryhdikkyydestään ja niiden menestys, erityisesti Rieslingin, on jo monen vuoden ajan ollut nousujohteista. Alan asiantuntijat pitävät viinien hinta-laatusuhdetta erittäin hyvänä. Vuoden 2018 viinisato korjattiin ennätysaikaisin ja se oli erittäin runsas, noin 10,3 miljoonaa hehtolitraa. Vuoden 2019 sadosta odotetaan määrältään normaalia ja laadultaan erittäin tasokasta.

Saksassa tuotetuista viineistä yli 66 % on valkoviinejä. Rieslingin osuus on yli 23 % kaikesta viljellystä. Noin puolet maailman Rieslingeistä viljellään Saksassa. Rieslingin syntymäpäivää juhlittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, maailmanlaajuisesti.

Riesling – mikä oiva aihe jälleen juhlia!

Lisätietoja: Saksan Viinitiedotus, Monika Halén, 050-4001667, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.www.saksanviinitiedotus.fi   www.rieslingviikot.fi      fb/saksan viinit  fb/rieslingteemaviikot

Rieslingin taustaa

Pitkä kypsymisaika – paljon aromia

Riesling on vaativa rypäle kasvattaa, sillä se vaatii pitkän kypsymisajan. Saksa pohjoisena viljelysalueena tarjoaa sopivat olosuhteet, sillä ilmasto on perinteisesti melko viileä, mutta syksyt ovat usein kauniita ja lämpimiä. Suotuisten sääolosuhteiden vallitessa rypäleistä saadaan aromikkaita ja tasapainoisia valkoviinejä, joista löytyy myös ryhtiä antavaa hapokkuutta.

Kun rypäleet kerätään eri kypsyysvaiheissa, saadaan aikaan monen tyyppisiä viinejä aina kuivista ja hapokkaista täyteläisen makeisiin, jaloihin jälkiruokaviineihin. Monimuotoisuutensa ansiosta Riesling-viini on loistava kumppani ruoalle. Sen hedelmäisyys ja aromaattisuus miellyttää niin normaalia kuluttajaa kuin vihkiytyneitä viinintuntijoitakin. Riesling-viinit myös kestävät hyvin säilytystä, ja monet pitävätkin niitä erinomaisina investointikohteina.

Rieslingin historiaa

Riesling-rypäleellä on mielenkiintoinen tarina ja kiehtova historia, joka yltää 1400-luvulle. Rieslingin varsinainen alkuperä ja nimi ovat yhä hieman hämärän peitossa. Sen verran tiedetään, että kyseessä on alkujaan villiviiniköynnös, latinalaiselta nimeltään Vitis vinifera silvestris. Rieslingistä tai Risslingistä löytyy erilaisia tarinoita kaukaa historiasta. Joidenkin viinihistorioitsijoiden mukaan kuningas Ludvig Saksalaisella (843-876) olisi ollut ensimmäinen Riesling-viljelmä Reinin varrella. Rheingaussa sijaitsevan Eberbach-luostarin arkistoista löytyy Riesling-viinejä koskevia laskuja 1400-luvulta.

Oletetaan, että nykyinen nimi on peräisin 1400-luvulta, ja juontuu sanoista Russling (Rus = tummaa puuta) tai Rissling (rissig = repivä). Hieronymus Bockin yrttioppaassa, missä termi esiintyi ensimmäisen kerran nykyisessä muodossaan, vuodelta 1552 todetaan, että “Rieslingejä kasvaa Moselin, Reinin ja Wormsin alueilla”.

Rieslingin voittokulku alkoi jo 1600-luvulla

Rieslingiä alettiin 1600-luvulla viljellä laajemminkin, kun Saksassa haluttiin nostaa laadukkaiden viinien määrää. St. Clara -luostarissa Mainzissa päätettiin vuonna 1672 poistaa punaisten rypäleiden viiniköynnökset ja istuttaa tilalle hyvää ”Rissling-Holzia” eli Risslingpuuta. Vuonna 1720 benediktiiniläisluostari Johannisbergin viinitarhoihin Rheingaussa istutettiin noin 294 000 uutta viiniköynnöstä, joista valtaosa oli Risslingiä. Tuolloin kellarimestari totesi, että ”koko Rheingaussa ei pitäisi viljellä mitään muuta rypälettä kuin Rieslingiä”. Kardinaali Franz Christoph von Hutten Pfalzista totesi 1744, ettei Elblingiä pitäisi enempää viljellä, vaan keskittyä jaloihin lajikkeisiin, kuten Rieslingiin. Alsacissa Schlettstadtista istutti Rieslingiä 1756, ja kirkonmies, jalosukuinen Clemens Wenzeslaus Trier/Moselista, julisti vuonna 1787,että ”kaikki huonommat rypälelajit pitäisi poistaa ja tilalle istuttaa Rieslingiä.”

1800-luvun lopussa Riesling-viinit Rein- ja Mosel-jokien varsilta olivat Euroopassa suuressa suosiossa. Saksalaisia Rieslingejä arvostettiin Euroopan hoveissa ja kuningashuoneissa. Niiden hinnat olivatkin useasti korkeampia kuin Bordeaux’n alueelta tulevien viinien.

Suomeen saksalaisia viinejä tuotiin jo 1400–luvulla, Raaseporin ja Turun linnaan. Myös meillä Riesling-viinien suosio oli huipussaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sotien aikaan ja osittain myös niiden vuoksi Saksassa alettiin tuottaa helpompia, puolimakeita viinejä, minkä seurauksena saksalaisten viinien maine romahti.

1990-luvulla saksalaiset alkoivat jälleen panostaa hartiavoimin laadukkaiden viinien tuotantoon. Niin nuoren kuin vanhankin sukupolven edustajat ovat tehneet kovasti töitä palauttaakseen Rieslingin maineen.

Uudella vuosituhannella saksalaisen Rieslingin uusi kultakausi alkoi USA:ssa. Aidon, herkän Rieslingin laatua arvostetaan jälleen, ja se luetaan taas maailman arvokkaimpien valkoviinien joukkoon.