Saksan viininviljelysten yhteispinta-ala on n. 100.000 hehtaaria. Noin 65 % tästä alasta tuottaa valkoviinirypäleitä. Punaviinirypäleitä tuotetaan noin 36 %. Viiniä viljellään alueella, joka alkaa Bodenjärvestä etelässä Reinin ja sen sivujokien varsia seuraten aina Bonnin kaupunkiin lännessä sekä Elben ja Saale-Unstrut-jokien laaksoihin idässä. Sekä ilmasto että geologiset olosuhteet vaihtelevat huomattavasti näillä alueilla.

Saksan 13 laatuviinialuetta jakautuvat seuraavasti:

AHR Matkan arvoinen Saksan punaviiniparatiisin viinitarhat reunustavat Bonnin eteläpuolella Reiniin yhtyvän Ahr-joen laaksoa. Jyrkkien viinirinteiden täyttämät jylhät maisemat ulottuvat idän basalttikallion korkeuksista länteen Bad Neuenahr-Ahrweilerin tyylikkääseen kylpylään. Ahr on Saksan pienimpiä laatuviinialueita, ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Seutu on kaunista ja monet turistit vaeltavatkin 30 km:n pituisen, useita elämyksiä antavan reitin "Rotweinwanderweg". Ahrin pieni alue tunnetaan varsinkin heinoista punaviineistään, erityisesti Spätburgunderista sekä sen varhain kypsyvästä sukulaisesta, harvinaisesta Frühburgunderista. Lähes kaikki alueen viinit juodaan paikallisesti.

MOSEL-SAAR-RUWER Roomalaisten perintö Vanhan roomalaiskaupungin, Trierin, eteläpuolelta alkaa Mosel-joki kiemurtelevan kulkunsa dramaattisen jyrkkien, liuskepeitteisten rinteiden välissä, kunnes joki yhtyy Reiniin Koblenzin kaupungin kohdalla. Matkallaan joki ohittaa muutamia Saksan kuuluisimmista viinitarhoista. Mosel ja sen sivuhaarojen, Saarin ja Ruwerin, laaksot ovat Saksan romanttisinta viininviljelyaluetta. Siellä viiniä on viljelty roomalaisten ajoilta asti. Viiniköynnökset ja metsät peittävät jyrkkiä savikivirinteitä. Tämä on erinomaista Riesling-seutua. Viinit ovat verrattoman hienostuneita, voimakkaan tuoksuisia ja hapokkaita, ja niissä tuntuu usein mineraalinen vivahde. Viinit ovat usein vihertäviä, hyvin keveitä ja aistikkaita. Niiden väri on vaalea ja happoisuus raikas. Luxemburgia vastapäätä, Trieristä kaakkoon sijaitsevien viinitilojen erikoisuus on Elbling, maukas ja kevyt valko- tai kuohuviini.

NAHE Lounais-Saksan jalokivi Mosel- ja Rein-jokien laaksojen välissä sijaitseva Nahe on saanut nimensä joesta, joka halkoo metsäistä Hunsrückiä matkallaan kohti Reinin varrella sijaitsevaa Bingeniä. Omalaatuiset kalliomuodostelmat, mineraalikertymät ja jalokivet todistavat upeasta geologisesta moninaisuudesta. Nahen tärkein keskus on Bad Kreuznach, ja sen lähellä sijaitsee kalliojyrkänne Rotenfels. Nahen alueella sijaitsee monta upeata, historiallista viinitilaa. Sama piirre näkyy Nahen laajassa viinivalikoimassa. Notkea, pikantti Riesling, tuoksuva Rivaner ja voimakas Silvaner ovat jo vanhoja viiniklassikoita. Valkoisten ja punaisten Pinot-viinien, esimerkiksi Grau- Weiss- ja Spätburgunderin sekä punaisen Dornfelderin suosio on kasvussa.

RHEINHESSEN Tuhat kukkulaa joen mutkassa "Tuhannen kukkulan maa" sijaitsee Reinin suuressa mutkassa, jossa joki virtaa Wormsista kohti Mainzia ja edelleen länteen kohti Bingeniä. Täällä Saksan suurimmalla viinialueella tuotetaan runsaasti erilaisia viinejä. Innovatiiviset viinimuunnokset, esimerkiksi RS (Rheinhessen Silvaner) tai Selection Rheinhessen sekä valkoisten ja punaisten Pinot-viinien kasvava suosio ovat todiste seudun laadukkaasta viininvalmistuksesta. Klassiset Rivaner-, Silvaner- ja Riesling -valkoviinit hallitsevat alueen tuotantoa, mutta siellä kasvatetaan myös aromaattisia muunnoksia, esimerkiksi punaisia Portugieser- ja Dornfelder -rypäleitä.

PFALZ Reheviä mielitekoja Saksan viinitie kiemurtelee 85 kilometrin matkan Rheinhessenin ja Ranskan rajalla maalauksellisten kylien ja rehevien viinitarhojen läpi. Viiniköynnökset kukoistavat Pfalzin lämpimässä, aurinkoisessa ilmastossa ja tuottavat reheviä, täyteläisiä viinejä. Johtava Riesling-lajike sekä valkoiset Pinot-viinit Weissburgunder ja Grauburgunder ovat hienoimpia valkoviinejä, kun taas Spätburgunder, Dornfelder ja harvinainen St. Laurent ovat tärkeimmät huippulaadukkaat punaviinit. Rivaner ja Portugieser ovat suosittuja seurusteluviinejä.

HESSISCHE BERGSSTRASSE Saksan kevätpuutarha Roomalaisten vanha kauppareitti Strata Montana (vuoristotie) kulkee Reinin suuntaisesti Odenwaldin esivuoriston juurella Frankfurtista etelään. Alue tunnetaan Saksan kevätpuutarhana, sillä manteli- ja hedelmäpuut kukkivat siellä varhain. Bergstrassen viehättävässä maisemassa linnanrauniot häämöttävät rinteillä kasvavien viiniviljelmien ja hedelmätarhojen yllä. Useimmat tämän pienen seudun viinit tuotetaan Bensheimissa ja Heppenheimissa. Riesling on hallitseva lajike, joka vie yli puolet viininviljelyalasta. Seuraavina tulevat Rivaner ja Grauburgunder (Pinot Gris).

BADEN Auringon hyväilemä alue Reinin varrella sijaitseva lämmin ja aurinkoinen Baden on Saksan eteläisin viininviljelyalue. Se ulottuu Bodensee-järvestä Heidelbergiin, ja sen pituus on noin 400 kilometriä. Badenin alueella on muun muassa Schwartzwald sekä Kaiserstuhlin, tuliperäiset massiivisten viiniköynnösten peittämät tasanteet. Baden sijaitsee Ranskan Alsacen sekä Sveitsin naapureissa, ja sillä on naapureidensa tapaan pitkät viini- ja ruokaperinteet. Kuivat punaiset ja valkoiset Burgunder-ruokaviinit (Pinot) ovat olleet jo pitkään suosittuja koko alueella. Rivaner-viinitarhat ovat myös levinneet laajalle, kun taas muita klassisia valkoviinejä, esimerkiksi Rieslingiä, Silvaneria ja Gutedeliä, valmistetaan paikallisemmin.

SAALE-UNSTRUT Tuhat vuotta viininviljelyä Saksan pohjoisimman viinialueen tarhat sijaitsevat suunnilleen Weimarin ja Leipzigin puolivälissä. Viiniköynnöstä on kasvatettu jo tuhannen vuoden ajan Saalen ja Unstrutin jokilaaksojen jyrkillä ja tasanteisilla kalkkikivirinteillä, metsien, poppelilehtojen ja laajojen tasankojen ympäröimässä herkässä kukkulamaisemassa. Freyburg, Naumburg ja Bad Kösen ovat suurimmat kaupungit. Tämä pieni viinialue tunnetaan kuivista viineistään, joiden bukee on herkän mausteinen. Rivaner, Weissburgunder (Pinot Blanc) ja Silvaner ovat tärkeimmät lajikkeet.

SACHSEN Kulttuurin loistoa Elben varrella Saksan pienin ja itäisin viiniseutu sijaitsee Elben jokilaaksossa. Alueen suurimmat kaupungit ovat Meissen ja Dresden, jota kutsutaan "Elben Firenzeksi" kulttuurimiljöönsä ja leudon ilmastonsta ansiosta. Viiniköynnökset on istutettu useimmiten jyrkille, tasanteisille graniittirinteille. Saxonilaisviinien valikoima on laaja, mutta tärkeimmät lajikkeet ovat kuitenkin Rivaner, Riesling ja Weissburgunder (Pinot Blanc), joista valmistetaan  kuivia viinejä.

FRANKEN Bocksbeutel-pulloja ja barokkia Franken, Frankfurtista itään sijaitseva kumpuileva seutu, seurailee mutkittelevaa Main-jokea. Omalaatuiset viinit ja Würzburgin barokkirakennukset tekevät seudusta niin taiteen kuin viininkin ystävien mekan. Franken erottuu muista alueista Bocksbeutelin - litteän, pyöreävatsaisen pullon - sekä ilmastonsa ja kuivahkojen viiniensä ansiosta. Riesling ei viihdy erityisen hyvin viileässä ilmastossa eikä alueen maaperätyypeissä, joten pääasiallisest lajikkeet ovat varhaisempia valkoisia rypäleitä, esimerkiksi Rivaner ja Bacchus. Alue tunnetaan ennen kaikkea voimakkaista ja maanläheisistä Silvaner-viineistä. Spätburgunder (Pinot Noir) ja muualla harvoin viljeltävä Domina ovat pääasialliset punaviinirypäleet.

WÜRTTEMBERG Punaviinierikoisuuksien koti Kumpuileva Württembergin maaseutu sijaitsee Badenin liepeillä Frankenista etelään. Suurkaupunki Stuttgart ja Heilbronn ovat alueen viinikeskuksia, mutta useimmat viinitarhat sijaitsevat hajallaan Neckarin jokilaakson peltojen ja metsien keskellä. Punaviinit ovat hallitsevia. Ne vaihtelevat kirpeästä ja kevyestä Trollingerista - svaabien "kansallisjuomasta" - värikkäämpiin, tukevampiin ja täyteläisempiin viineihin, esimerkiksi Schwarzrieslingiin (Pinot Meunier) ja Lembergeriin. Riesling on ylivoimaisesti tärkein valkoviinilajike. Toisella sijalla on Kerner-risteytys, jolla on paljon yhtäläisyyksiä Rieslingin kanssa.