Tiedote 29.1.2019
Onneksi olkoon Riesling 13.3.2019!
Leivo oma Riesling-kakku Rieslingin syntymäpäivän kunniaksi ja osallistu kilpailuun!
- Saksan Rieslingistä löytyy ensimmäinen virallinen merkintä 13.3.1435
- Osallistu kakkukilpailuun ja voita 100 euron lahjakortti valitsemaasi ravintolaan
- Synttäreitä juhlitaan 13.3.2019
Klaus Kleinfisch, kreivi Johann IV von Katzenelnbogenin sijaishallitsija, osti viiniköynnöksiä istutettaviksi Rüsselsheimiin, (kaupunki, jossa valmistetaan Opel-autoja) Frankfurtin lähellä sijaitsevaan viinitarhaan. 13.3.1435 päivätyssä myyntiasiakirjassa mainitaan sana ”Riesling” virallisesti ensimmäistä kertaa.
Toki viittauksia rypäleeseen on varhaisemmastakin, mutta tästä asiakirjasta juontuu Rieslingin syntymäpäiväksi maaliskuun 13. päivä. Alkuperäinen lainaus asiakirjasta kuuluu: ”umb seczreben rießlingen in die wingarten” eli kauppa koski kuutta Riesling-viiniköynnöstä viinitarhaan.
Riesling-kakkukilpailu
Syntymäpäivän kunniaksi Saksan Viinitiedotus järjestää kakkukilpailun. Kilpailuun voi osallistua 24.2.2019 saakka. Leivo kakku, sytytä kynttilä ja lähetä kuva kakusta Instaan sekä meille reseptin kera osoitteeseen riesling@zaraband.fi. Ohjeet ilmoittautumiseen ja kilpailun säännöt löytyvät https://www.saksanviinitiedotus.fi/riesling-kakkukilpailu. Inspiraationa toimii ruokatoimittaja Tiina Rantasen tekemä esimerkkikakku.
Saapuneiden kakkukuvien ja reseptien pohjalta tuomaristo valitsee kolme finalistia, joiden joukosta valitaan voittajakakku. Voittajat julkistetaan maanantaina 11.3.2019. Syntymäpäivää juhlimme voittaneen synttärikakun kera 13.3.2019.
Voittaja palkitaan 100 euron lahjakortilla, joka oikeuttaa vierailuun Riesling & Spätburgunder -viikoille 2018 osallistuneeseen, vapaavalintaiseen ravintolaan. Ravintolat löytyvät paikkakunnittain www.rieslingviikot.fi -sivuilta. Toinen ja kolmas palkinto ovat kätevät, rypäleaiheiset olkalaukut.
Saksan viinit ovat tunnettuja raikkaudestaan ja ryhdikkyydestään ja niiden menestys, erityisesti Rieslingin, on jo monen vuoden ajan ollut nousujohteista. Alan asiantuntijat pitävät viinien hinta-laatusuhdetta erittäin hyvänä. Vuoden 2018 viinisato korjattiin ennätysaikaisin ja siitä povataan erittäin tasokasta ja määrältään normaalia suurempaa kuuman kesän ansiosta. Vuoden 2017 sato oli myös hyvä mutta varsin niukka.
Saksassa tuotetuista viineistä 65 % on valkoviinejä. Rieslingin osuus on yli 23 % kaikesta viljellystä. Noin puolet maailman Rieslingeistä viljellään Saksassa.
Lisätietoja: Saksan Viinitiedotus, Monika Halén, 050-4001667, monika.halen@zaraband.fi, www.saksanviinitiedotus.fi www.rieslingviikot.fi fb/saksan viinit fb/rieslingteemaviikot
Rieslingin taustaa
Pitkä kypsymisaika – paljon aromia
Riesling on vaativa rypäle kasvattaa, sillä se vaatii pitkän kypsymisajan. Saksa pohjoisena viljelysalueena tarjoaa sopivat olosuhteet, sillä ilmasto on perinteisesti melko viileä, mutta syksyt ovat usein kauniita ja lämpimiä. Suotuisten sääolosuhteiden vallitessa rypäleistä saadaan aromikkaita ja tasapainoisia valkoviinejä, joista löytyy myös ryhtiä antavaa hapokkuutta.
Kun rypäleet kerätään eri kypsyysvaiheissa, saadaan aikaan monen tyyppisiä viinejä aina kuivista ja hapokkaista täyteläisen makeisiin, jaloihin jälkiruokaviineihin. Monimuotoisuutensa ansiosta Riesling-viini on loistava kumppani ruoalle. Sen hedelmäisyys ja aromaattisuus miellyttää niin normaalia kuluttajaa kuin vihkiytyneitä viinintuntijoitakin. Riesling-viinit myös kestävät hyvin säilytystä, ja monet pitävätkin niitä erinomaisina investointikohteina.
Rieslingin historiaa
Riesling-rypäleellä on mielenkiintoinen tarina ja kiehtova historia, joka yltää 1400-luvulle. Rieslingin varsinainen alkuperä ja nimi ovat yhä hieman hämärän peitossa. Sen verran tiedetään, että kyseessä on alkujaan villiviiniköynnös, latinalaiselta nimeltään Vitis vinifera silvestris. Rieslingistä tai Risslingistä löytyy erilaisia tarinoita kaukaa historiasta. Joidenkin viinihistorioitsijoiden mukaan kuningas Ludvig Saksalaisella (843-876) olisi ollut ensimmäinen Riesling-viljelmä Reinin varrella. Rheingaussa sijaitsevan Eberbach-luostarin arkistoista löytyy Riesling-viinejä koskevia laskuja 1400-luvulta.
Oletetaan, että nykyinen nimi on peräisin 1400-luvulta, ja juontuu sanoista Russling (Rus = tummaa puuta) tai Rissling (rissig = repivä). Hieronymus Bockin yrttioppaassa, missä termi esiintyi ensimmäisen kerran nykyisessä muodossaan, vuodelta 1552 todetaan, että “Rieslingejä kasvaa Moselin, Reinin ja Wormsin alueilla”.
Rieslingin voittokulku alkoi jo 1600-luvulla
Rieslingiä alettiin 1600-luvulla viljellä laajemminkin, kun Saksassa haluttiin nostaa laadukkaiden viinien määrää. St. Clara -luostarissa Mainzissa päätettiin vuonna 1672 poistaa punaisten rypäleiden viiniköynnökset ja istuttaa tilalle hyvää ”Rissling-Holzia” eli Risslingpuuta. Vuonna 1720 benediktiiniläisluostari Johannisbergin viinitarhoihin Rheingaussa istutettiin noin 294 000 uutta viiniköynnöstä, joista valtaosa oli Risslingiä. Tuolloin kellarimestari totesi, että ”koko Rheingaussa ei pitäisi viljellä mitään muuta rypälettä kuin Rieslingiä”. Kardinaali Franz Christoph von Hutten Pfalzista totesi 1744, ettei Elblingiä pitäisi enempää viljellä, vaan keskittyä jaloihin lajikkeisiin, kuten Rieslingiin. Alsacissa Schlettstadtista istutti Rieslingiä 1756, ja kirkonmies, jalosukuinen Clemens Wenzeslaus Trier/Moselista, julisti vuonna 1787,että ”kaikki huonommat rypälelajit pitäisi poistaa ja tilalle istuttaa Rieslingiä.”
1800-luvun lopussa Riesling-viinit Rein- ja Mosel-jokien varsilta olivat Euroopassa suuressa suosiossa. Saksalaisia Rieslingejä arvostettiin myös Euroopan hoveissa ja kuningashuoneissa. Niiden hinnat olivatkin useasti korkeampia kuin Bordeaux’n alueelta tulevien viinien.
Suomeen saksalaisia viinejä tuotiin jo 1400–luvulla, Raaseporin ja Turun linnaan. Myös meillä Riesling-viinien suosio oli huipussaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sotien aikaan ja osittain myös niiden vuoksi Saksassa alettiin tuottaa helpompia, puolimakeita viinejä, minkä seurauksena saksalaisten viinien maine romahti.
1990-luvulla saksalaiset alkoivat jälleen panostaa hartiavoimin laadukkaiden viinien tuotantoon. Niin nuoren kuin vanhankin sukupolven edustajat ovat tehneet kovasti töitä palauttaakseen Rieslingin maineen.
Uudella vuosituhannella saksalaisen Rieslingin uusi kultakausi alkoi USA:ssa. Aidon, herkän Rieslingin laatua arvostetaan jälleen, ja se luetaan taas maailman arvokkaimpien valkoviinien joukkoon.