Gastronomian nykyinen suuntaus kevyempiin ruokiin sopii hyvin yhteen raikkaiden saksalaisviinien kanssa, joiden laajasta valikoimasta löytyy helposti aterialle kuin aterialle sopiva kumppani. Oikein valitut viinit eivät peitä ruoan omaa makua, vaan ne sointuvat yhteen eri makuvivahteiden kanssa.
Yhdistelmiä on monia, ja vanha uskomus, että punaviiniä punaiselle lihalle ja valkoista kalalle, on heitetty romukoppaan aikoja sitten. Gastronomiakin muuttuu ajan myötä, ja esimerkiksi puhtaiden, tuoreiden ruoka-aineiden saatavuus avaa aivan uusia mahdollisuuksia.
Sopiiko viini tiettyyn ruokaan, on oikeastaan puhtaasti jokaisen makuasia, varsinaisia sääntöjä ei ole, ja parasta onkin vain kokeilla.
Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Valittaessa viiniä aterialle voidaan lähtökohtana pitää aterian kastiketta. Kirpeät kastikkeet vaativat hapokkaan viinin, kun taas kermaiset kastikkeet tarvitsevat seuralaisekseen täyteläisemmän, puolikuivan tai makeahkon viinin. Lisäksi on ajateltava viinin täyteläisyyttä. Viinin yhtä vähän kuin ruoan ei pidä saada yliotetta, vaan niiden on toimittava harmonisesti yhdessä ja luotava hieno gastronominen elämys.
Kevyeeseen, miedosti maustettuun ruokaan sopivat kevyet rypälelajikkeet kuten Riesling tai Silvaner. Kuivat, laadukkaat viinit on helppo yhdistää eri ruokalajeihin, kuten esimerkiksi kala- ja äyriäisruokiin. Kannattaa kokeilla myös salaattien kanssa.
Voimakkaiden, aromaattisten ruokalajien kanssa sopivat täyteläiset Riesling- tai Burgunderviinit. Saksalainen viini sopii erinomaisesti myös aasialaiseen ruokaan, esimerkiksi sushin kera.
Jälkiruokajuustot, myös täyteläiset sinihomejuustot, muodostavat toisenlaisen nautinnon puolimakeiden ja makeiden saksalaisten valkoviinien kanssa. Mitä pehmeämpää, rasvaisempaa ja voimakkaampaa juustoa, sitä makeamman viinin voi valita. Viinin on hyvä aina olla makeampaa kuin itse jälkiruoka, muutoin viini saattaa tuntua kuivemmalta kuin se onkaan.