Riesling
Maailmanluokan rypälelajikkeen ensimmäiset maininnat ovat peräisin 1400-luvulta.
Saksa on edelleen suurin Rieslingin viljelijä maailmassa ja Saksassa sijaitsee myös maailman jyrkimmät Rieslingille omistetut viljelyrinteet. Mikään muu rypäle ei paremmin ilmaise uskollisuuttaan pohjoiselle alkuperälleen.
Maaperästä ja mikroilmastosta riippuen Riesling tuottaa hyvin erilaisia viinejä. Viinit myös vaihtelevat hyvin kuivasta herkullisen makeaan, tavallisista laatuviineistä harvinaisiin, korkealaatuisiin keräilykappaleisiin. Riesingiä käytetään myös paljon kuohuviinintuotannossa.
Riesling tunnetaan eleganssistaan, hapokkuudestaan, kompleksisuudestaan ja säilyvyydestään.
Lue lisää Rieslingistä Ruoka & viini -osiossa.
Silvaner
Silvaneria on viljelty Saksassa runsaat 360 vuotta ja maailmanlaajuisesti Saksa on sen suurin tuottaja noin 5 % viininviljelyksellään. Saksan 13 laatuviinialueesta Franken ja Rheinhessen ovat merkittäviä Silvaner-tuottajia. Laadukkaan, kuivan Silvaner-viinin uutta tulemista on povattu jo jonkin aikaa.
Erityisesti Frankenin laatuviinialue on tunnettu maanläheisistä Silvanereistaan. Varhaisimmat dokumentit Silvaner-viljelmistä Saksassa löytyvät 30-vuotisen sodan jälkeen juuri tältä alueelta, Castellin kylästä Fürstlich Castell’sches Domänenamt -arkistoista, joiden mukaan Silvaneria on viljelty Casteller Schlossbergin rinteillä jo vuonna 1659. Vuonna 1665 istutettiin ensimmäiset Silvaner-köynnökset maailmankuululle Würzburger Steinin viinirinteille.
Rikkaammissa maaperissä kasvaessaan Silvanerista voi kehittyä erittäin luonteikas ja vivahteikas.
Lue lisää Silvanerista Ruoka & viini -osiossa.
Müller-Thurgau (Rivaner)
Müller-Thurgau -rypäleestä valmistetaan helposti lähestyttäviä, nuorena nautittavia viinejä. Synonyymiä Rivaner käytetään yleensä lajikkeen kuivista viineistä. Nimensä rypäle on saanut Sveitsiläisestä Thurgau-kantonista kotoisin olevan professori Hermann Müllerin (1850–1927) mukaan, joka vuonna 1882 kehitti rypäleen risteytyksen kautta.
Lue lisää Rivanerista Ruoka & viini-osiossa.
Grauburgunder (Pinot Gris)
Pinot-perheeseen lukeutuvasta Grauburgunderista valmistetaan suun täyttäviä, laadukkaita, kuivia valkoviinejä, joissa on pyöreää hapokkuutta. Saksalainen Grauburgunder -nimi viittaa rypäleen alkuperään, eli ”harmaakuorinen, Burgundista kotoisin oleva rypäle”. Vientiin suunnatut viinit kantavat usein rypäleen kansainvälistä Pinot Gris -nimeä.
Saksa lukeutuu nykyään tämän suositun rypäleen johtaviin viljelijämaihin. Kysyntä ylittää kuitenkin tarjonnan.
Rypäle on itse asiassa kauniin vaaleanpunainen, ja kuoren väri antaa viinille sen syvällisen keltaisen värin. Grauburgunderin sadonkorjuu on yleensä myöhään syyskuussa tai lokakuun alkupuolella. Grauburgunderia viljellään etupäässä Badenissa, Rheinhessenissä ja Pfalzissa.
Lue lisää Grauburgunderista Ruoka & viini -osiossa
Weissburgunder (Pinot Blanc)
Elegantti, virkistävän hapokas, kuiva valkoviini. Saksa on itse asiassa tämän Pinot-perheeseen lukeutuvan rypäleen suurin viljelijä maailmassa. Weissburgunder viihtyy viinirinteillä, jotka ovat kasvualustana jo liian lämpimiä Rieslingille. Se tarvitsee myös pitkän kypsymisajan. Rypälettä kasvatetaan lähinnä Badenissa, Pfalzissa ja Rheinhessenissä. Oiva kesäviini nauttia laiturin nokassa.
Kerner
Vuonna 1929 punaisesta Trollingerista ja valkoisesta Rieslingistä risteytettyä Kerneriä arvostetaan sen raikkaasta hapokkuudesta ja rikkaasta, hedelmäisestä luonteesta. Rypäle on nimetty 1800-luvun svaabilaisen runoilija-lääkäri Kernerin mukaan. Kerneriä viljellään lähinnä Rheinhessenissä ja Pfalzissa.
Lue lisää Kerneristä Ruoka & viini -osiossa.
Scheurebe
Professori Georg Scheu risteytti Scheureben vuonna 1916 Rheinhessenissä. Viime vuosina Saksassa on alettu tuottaa kuivempaa ja varsin aromikasta Scheurebea, joka on saavuttanut suurta suosiota.
Lue lisää Scheurebestä Ruoka & viini -osiossa.