Kategoriat
Lehdistötiedotteet

Rieslingin syntymäpäivä lähestyy – osallistu tapahtumiin! #OnneaRiesling #RieslingBirthday

  • Rieslingin syntymäpäivää juhlitaan jälleen lauantaina 13.3.2021!
  • Lue WineandBeyond.fi:n/ Anniina Schreinerin blogi Rieslingistä sushiviininä torstaina 4.3.2021 ja osallistu kaikille avoimeen etäviinitastingiin perjantaina 12.3.2021.
  • Osallistu tietovisaan ja voit voittaa bottle coolereita! Pääpalkinto on 100 euron lahjakortti valitsemaasi Riesling-ravintolaan.

Rieslingin virallinen syntymäpäivä on 13.3.1435 ja nuori neito täyttää mahtavat 586 vuotta. Juhlistaaksemme synttäreitä käynnistämme tietovisan, jossa on hienot palkinnot!

WineandBeyond.fi:n Anniina Schreiner pitää kaikille avoimen, ilmaisen Riesling-aiheisen etäviinitastingin Facebookissa perjantaina 12.3. Lisäksi Rieslingit sushiviininä pääsevät WineandBeyond.fi viiniblogin testiin. Ja totta kai leivomme Riesling-kakun, tarvitseehan tämä ikinuori neito kakun kynttilöineen.

Riesling-synttärit – tapahtumakalenteri

  • 18.2.–10.3.2021 tietovisa
  • To 4.3.2021: WineandBeyond.fi: Riesling sushiviininä -blogi
  • Pe 12.3.2021 klo 20:30 WineandBeyond.fi: Rieslingin syntymäpäivä-tasting Facebookissa
  • Pe 12.3.2021 tietovisan voittajat julkistetaan
  • La 13.3.2021 juhlistamme synttäreitä Riesling-kakulla

Tietovisa

Leikkimielinen tietovisa käynnistyy kotisivuillamme torstaina 18.2.2021 ja jatkuu 10.3.2021 saakka. Kilpailusivut löytyvät kotisivuiltamme www.saksanviinitiedotus.fi/riesling-tietokilpailu. Perjantaina 12.3.2021 julkistamme voittajat. Oikein arvanneiden kesken arvomme 10 kpl bottle coolereita. Tämän lisäksi on pääpalkintona 100 euron lahjakortti Riesling-viikoille vuodelle 2020 ilmoittautuneeseen ravintolaan. Lahjakortti on voimassa 31.10.2021 saakka.


Saksan Rieslingistä löytyy ensimmäinen virallinen merkintä 13.3.1435

Klaus Kleinfisch, kreivi Johann IV von Katzenelnbogenin sijaishallitsija, osti viiniköynnöksiä istutettaviksi Rüsselsheimiin, (kaupunki, jossa valmistetaan Opel-autoja) Frankfurtin lähellä sijaitsevaan viinitarhaan. 13.3.1435 päivätyssä myyntiasiakirjassa mainitaan sana ”Riesling” virallisesti ensimmäistä kertaa.

Toki viittauksia rypäleeseen on varhaisemmastakin, mutta tästä asiakirjasta juontuu Rieslingin syntymäpäiväksi maaliskuun 13. päivä. Alkuperäinen lainaus asiakirjasta kuuluu: ”umb seczreben rießlingen in die wingarten” eli kauppa koski kuutta Riesling-viiniköynnöstä viinitarhaan.

Saksan viinit ovat tunnettuja raikkaudestaan ja ryhdikkyydestään ja niiden menestys, erityisesti Rieslingin, on jo monen vuoden ajan ollut nousujohteista. Alan asiantuntijat pitävät viinien hinta-laatusuhdetta erittäin hyvänä. Viime vuosien sadot ovat olleet erittäin laadukkaita ilmaston asettamista haasteista huolimatta.

Saksassa tuotetuista viineistä yli 66 % on valkoviinejä. Rieslingin osuus on yli 23 % kaikesta viljellystä. Noin puolet maailman Rieslingeistä viljellään Saksassa. Rieslingin syntymäpäivää on jo juhlittu joitakin vuosia, sekä täällä Suomessa että maailmanlaajuisesti.

Riesling – mikä oiva aihe jälleen juhlia!

Rieslingin taustaa

  • Pitkä kypsymisaika – paljon aromia

Riesling on vaativa rypäle kasvattaa, sillä se vaatii pitkän kypsymisajan. Saksa pohjoisena viljelysalueena tarjoaa sopivat olosuhteet, sillä ilmasto on perinteisesti melko viileä, mutta syksyt ovat usein kauniita ja lämpimiä. Suotuisten sääolosuhteiden vallitessa rypäleistä saadaan aromikkaita ja tasapainoisia valkoviinejä, joista löytyy myös ryhtiä antavaa hapokkuutta.

Kun rypäleet kerätään eri kypsyysvaiheissa, saadaan aikaan monen tyyppisiä viinejä aina kuivista ja hapokkaista täyteläisen makeisiin, jaloihin jälkiruokaviineihin. Monimuotoisuutensa ansiosta Riesling-viini on loistava kumppani ruoalle. Sen hedelmäisyys ja aromaattisuus miellyttää niin normaalia kuluttajaa kuin vihkiytyneitä viinintuntijoitakin. Riesling-viinit myös kestävät hyvin säilytystä, ja monet pitävätkin niitä erinomaisina investointikohteina.

  • Rieslingin historiaa

Riesling-rypäleellä on mielenkiintoinen tarina ja kiehtova historia, joka yltää 1400-luvulle. Rieslingin varsinainen alkuperä ja nimi ovat yhä hieman hämärän peitossa. Sen verran tiedetään, että kyseessä on alkujaan villiviiniköynnös, latinalaiselta nimeltään Vitis vinifera silvestris. Rieslingistä tai Risslingistä löytyy erilaisia tarinoita kaukaa historiasta. Joidenkin viinihistorioitsijoiden mukaan kuningas Ludvig Saksalaisella (843-876) olisi ollut ensimmäinen Riesling-viljelmä Reinin varrella. Rheingaussa sijaitsevan Eberbach-luostarin arkistoista löytyy Riesling-viinejä koskevia laskuja 1400-luvulta.

Oletetaan, että nykyinen nimi on peräisin 1400-luvulta, ja juontuu sanoista Russling (Rus = tummaa puuta) tai Rissling (rissig = repivä). Hieronymus Bockin yrttioppaassa, missä termi esiintyi ensimmäisen kerran nykyisessä muodossaan, vuodelta 1552 todetaan, että “Rieslingejä kasvaa Moselin, Reinin ja Wormsin alueilla”.

  • Rieslingin voittokulku alkoi jo 1600-luvulla

Rieslingiä alettiin 1600-luvulla viljellä laajemminkin, kun Saksassa haluttiin nostaa laadukkaiden viinien määrää. St. Clara -luostarissa Mainzissa päätettiin vuonna 1672 poistaa punaisten rypäleiden viiniköynnökset ja istuttaa tilalle hyvää ”Rissling-Holzia” eli Risslingpuuta. Vuonna 1720 benediktiiniläisluostari Johannisbergin viinitarhoihin Rheingaussa istutettiin noin 294 000 uutta viiniköynnöstä, joista valtaosa oli Risslingiä. Tuolloin kellarimestari totesi, että ”koko Rheingaussa ei pitäisi viljellä mitään muuta rypälettä kuin Rieslingiä”. Kardinaali Franz Christoph von Hutten Pfalzista totesi 1744, ettei Elblingiä pitäisi enempää viljellä, vaan keskittyä jaloihin lajikkeisiin, kuten Rieslingiin. Samaa julisti noin 40 vuotta myöhemmin kirkonmies, jalosukuinen Clemens Wenzeslaus Moselin Trierin kaupungista, että ”kaikki huonommat rypälelajit pitäisi poistaa ja tilalle istuttaa Rieslingiä.”

1800-luvun lopussa Riesling-viinit Rein- ja Mosel-jokien varsilta olivat Euroopassa suuressa suosiossa. Saksalaisia Rieslingejä arvostettiin Euroopan hoveissa ja kuningashuoneissa. Niiden hinnat olivatkin useasti korkeampia kuin Bordeaux’n alueelta tulevien viinien.

Suomeen saksalaisia viinejä tuotiin jo 1400–luvulla, Raaseporin ja Turun linnaan. Myös meillä Riesling-viinien suosio oli huipussaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sotien aikaan ja osittain myös niiden vuoksi Saksassa alettiin tuottaa helpompia, puolimakeita viinejä, minkä seurauksena saksalaisten viinien maine romahti.

1990-luvulla saksalaiset alkoivat jälleen panostaa hartiavoimin laadukkaiden viinien tuotantoon. Niin nuoren kuin vanhankin sukupolven edustajat ovat tehneet kovasti töitä palauttaakseen Rieslingin maineen. Uudella vuosituhannella saksalaisen Rieslingin uusi kultakausi alkoi USA:ssa. Aidon, herkän Rieslingin laatua arvostetaan jälleen, ja se luetaan taas maailman arvokkaimpien valkoviinien joukkoon.

Lisätietoja: Saksan Viinitiedotus, Monika Halén, 050-4001667, monika.halen@zaraband.fi,  www.saksanviinitiedotus.fi   www.rieslingviikot.fi      fb/saksan viinit  fb/rieslingteemaviikot